Kohtaaminen on avain hyvään hoitoon
👉 Sain kerran palautteen luennolleni osallistuneelta henkilöltä. Luentoni aiheena oli "Haastavat asiakastilanteet". Tässä luennossani, kuten lähes kaikissa koulutuksissanikin, asiakkaan kohtaaminen saa merkittävän roolin.
Palautteessa henkilö mainitsi, että vaikka kohtaaminen onkin tärkeää, niin se on niin luontevaa sote-alan henkilöstölle ja varsinkin psykiatrian ammattilaisille, että tämä luento oli turha.
***
👉 Asiakaspalvelussa, jollaisena myös sote-alan ainakin osittain koen, kohtaaminen on kaiken perusta. Riippumatta siitä, minkä vaivan tai huolen kanssa potilas tai asiakas tulee luoksemme, ilman aitoa läsnäoloa ja kuulluksi tulemisen tunnetta moni laadukaskin hoito saattaa jäädä vaillinaiseksi.
Kiire, paineet tai olosuhteet, kuten haastava vuorovaikutus esimerkiksi päihtyneen potilaan kanssa, voivat vaikeuttaa kohtaamista. On kuitenkin tärkeää muistaa, että aina päihtynyt ihminen ei ole haastava. Kohtaaminen on erityisen tärkeää varsinkin juuri silloin, kun ihminen on vaikeasti kohdattavissa – se voi olla ratkaiseva askel kohti luottamusta ja parempaa hoitotulosta.
Myös eri toimenpiteet ja laitteet voivat viedä huomion ihmisestä. Kiireessä voi olla helppo keskittyä koneisiin, mutta silloin on tärkeää pysähtyä miettimään: olemmeko todella läsnä ihmiselle? Aidolla kohtaamisella luodaan turvallisuutta ja sen vaikutus hoidon onnistumiseen voi olla merkittävä.
Psyykkinen kuormitus, uupumus tai myötätuntouupumus voivat myös vaikuttaa kohtaamisen laatuun. Itse huomasin tämän omassa sairaanhoitajan työssäni päihdepoliklinikalla, jossa kolmen vuoden jälkeen työ muuttui mekaaniseksi suorittamiseksi. Uupumus teki aidon kohtaamisen haastavaksi, mikä varmasti välittyi myös potilaille.
Ennakkoasenteet voivat myös vaikuttaa kohtaamiseen. Minkälaista tarinaa kerromme itsellemme potilaasta/asiakkaasta? Jos kollega on kokenut potilaan/asiakkaan "hankalaksi", annanko tämän vaikuttaa omaan suhtautumiseeni? Onko oma ennakkoasenteeni este laadukkaalle kohtaamiselle?
👉 Kohtaamista voi kehittää. Pienetkin teot, kuten kuulumisten kysyminen tai läsnäolon osoittaminen, voivat olla merkittäviä. Itsetuntemus ja omien ennakkoluulojen- tai asenteiden tiedostaminen auttavat empaattiseen yhteyteen, myös haastavissa tilanteissa. Kollegiaalinen tuki ja avoin keskustelu auttavat jaksamaan paremmin.
Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on myös keskeistä. Jaksaminen on edellytys sille, että pystymme olemaan aidosti läsnä potilaille.
Tässä kirjoituksessa en halua syyllistää ketään – haluan herättää ajatuksia.
Kohtaaminen on erittäin tärkeää ja pienikin hetki voi olla potilaalle tai asiakkaalle merkittävämpi kuin arvaammekaan.
Ari Kärkkäinen, sairaanhoitaja YAMK, yksilö- ja työyhteisöcoach
puh 044 2396 821 / ari.karkkainen@entratum.fi